Käsikirjoitus: Jess Borgeson, Adam Long ja Daniel Singer
Suomennos: Tuomas Nevanlinna
Ohjaus: Miika Muranen
Näyttelijät: Tuukka Huttunen, Mikko Nousiainen ja Teemu Palosaari
Ensi-ilta 12.7.2012, esitys nähty 21.7.2012.
Sakespearen kootut theokset-
näytelmä
on tehty yhteistyössä Hämeenlinnan kesäteatterin sekä
tamperelaisen Teatteri
Siperian voimin. Kahteen tuntiin on puristettu 37 Shakespearen
näytelmää ja yksi Harry Potter päälle. Parodia on tyylilajina, kohteena Shakespeare, yleisö, näyttelijät ja moni muu.
The Complete Works of William
Shakespeare (Abridged) esitettiin
ensimmäisen kerran Edinburgh
Festival Fringessä vuonna 1987. Esitykseen kuuluu, että
näyttelijöitä on vain kolme, että näyttelijät käyttävät
toisistaan oikeita nimiä, ja että näyttelijät esittävät
enemmän itseään kuin roolihenkilöitä. Yleisön panosta
tarvitaan aika ajoin – täällä kertaa eritoten Kaisun.
Teosta
on esitetty ympäri maailmaa ja Suomessa viime aikoina ainakin
Riihimäen ja Aleksanterin teatterissa. Teos vilisee
populaarikultturiviitteitä, ja siihen on tapana lisätä
paikallishistoriaa ja kansallisia merkkihenkilöitä. Niinpä HML:n
kesäteatterin aiempi historia läpikäydään biisipotpurin myötä.
Lavalle pääsevät Putous,
hiihtomiehet ja formulakuskit.
Lavalla
on siis vain kolme näyttelijää: Tuukka Huttunen, Mikko Nousiainen ja
Teemu Palosaari. Ohjaus on Miika Murasen käsialaa. Työryhmä on
muokannut tekstiä paikallisiin oloihin. Tuomas Nevanlinnan suomennos on oiva.
Aluksi
tutustumme näyttelijöihin – käsi ylös kuka muistaa Tuukka
Huttusen Joki-elokuvassa?
Romeo
ja Juliaa
parodiodaan yllättävän pitkään. Titus
Andronicus
on kokkishow, Otello
rappia.
Kuningasnäytelmät
saavat urheilukilpailun muodon. Toinen näytös on omistettu
Hamletille,
mitä nyt Sonetit jaetaan yleisölle luettavaksi. Kaikkien rakastama
Kylli-täti piirtää meille Hamletin juonen. Tästä alkaa taistelu
Hamletin roolista. Missikisat, kylähullukilpailu ja kunkin
henkilöhistoriasta lähteva Hamlet-tulkinta. Hamletiin panostetaan,
se nähdään sitten ainakin kolmeen kertaan. Tiivistyen kerta kerralta.
Näyttelijät
kiitävät ja kohkaavat näytelmästä ja kohtauksesta toiseen. Hyvin he ottavat
tilan sekä jatkuvasti vaihtuvien kohtausten tempot, parodioidut
tunneskaalat ja tilanteet haltuun. He ovat varsin tasaveroisia,
vaikka käsikirjoitukseen kuuluu toisten taidoille irvistely
tosi-tv:n malliin. Kaikki he osaavat laulaa. Sitä tarvitaan, sillä
esitys on varsin musiikkipitoinen. Mika Murasen ohjaus harsii monet erilaiset elementit yhteen. Vierustoverin kanssa puhumme siitä, pohtiiko esitys aavistuksen verran liikaa omaa olemustaan.
Hyvä
paketti. Kannattaa tsekata poikien maraton.
- Timo
- Timo
