Dramaten, Målarsalen. Med musik av Karin Dreijer Andersson (The Knife/Fever Ray) och video/scenografi av Andreas Nilsson är Vargtimmen en hybridföreställning med teater, musik och film.
Vargtimmen ( suom. Sudenhetki) on alunperin Ingmar Bergmanin elokuva vuodelta 1968. Siinä taiteilija kohtaa yölliset demoninsa. Taiteilijan vaimo lukee puolisonsa päiväkirjaa uskottomuudesta ja väkivallasta. Sudenhetki on hetki yön ja päivän sarastuksen välissä, silloin uni on syvintä ja tänä hetkenä moni ihminen syntyy tai kuolee. Ei mikään helppo pala teatteridramatisoinnille.
Ruotsalainen teatterin nykypolvi pöllyttää Begmania, ottaa etäisyyttä mutta tavoitteet ja keinot jäävät puolitiehen. Esitystä mainitaan hybridiksi mutta videoiden ja musiikin käyttö on kömpelöä.
Näyttelijän työ on etäännytettyä ja kolkkoa. Tunteet ovat paljaina, mutta tarkoitukselliseti asiaa ei hyödynnetä. Pääosan esittäjän kehonkieli viestii ennemmin pizzan kuin demonien kohtaamisesta. Bergman kestää tämän.
